Useimmin kysytyt kysymykset – PFAS

PFAS-yhdisteet (per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet) ovat synteettisiä, täysin ihmisen kehittämiä kemikaaleja, joita käytetään monissa teollisuus- ja kulutustuotteissa niiden vettä, rasvaa, kemikaaleja ja likaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi. Nämä ainutlaatuiset ominaisuudet ovat johtaneet tuhansien sovellusten ja käyttötarkoitusten kehittämiseen viimeisten n. 60 vuoden aikana sekä satojen kilotonnien maailmanlaajuiseen kulutukseen. PFAS-yhdisteitä on esimerkiksi neste- ja öljypaloihin tarkoitetuissa kalvovaahtonesteissä, vedenpitävissä tekstiileissä, teflon-pannuissa ja elintarvikepakkauksissa.

PFAS-yhdisteet ovat erittäin pysyviä yhdisteitä, joista monet voivat biokertyä ihmisiin, eläimiin ja kasveihin. Tämän vuoksi niitä kutsutaan usein ”ikuisuuskemikaaleiksi”. PFAS-yhdisteiden pysyvyys ja mahdolliset terveysvaikutukset ovat herättäneet huolta, ja siksi niiden käyttöä onkin jo rajoitettu tai kielletty. Niistä harvoista PFAS-yhdisteistä, jotka ovat hyvin tutkittuja, useimpia pidetään myrkyllisinä. Osa PFAS-yhdisteistä on luokiteltu EU:n REACH-asetuksessa (EY) 1907/2006 pysyviksi, biokerääntyviksi ja myrkyllisiksi (PBT) sekä erittäin pysyviksi ja erittäin biokerääntyviksi (vPvB).

Lainsäädäntöä ja rajoituksia päivitettiin 19.9.2024 PFHxA-yhdisteiden osalta, ja fluorattujen kalvovaahtojen käytöstä luovutaan lopulta kokonaan.

Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) ovat laaja aineryhmä, johon kuuluu useita alaryhmiä. Näitä alaryhmiä erottaa toisistaan hiiliketjun pituus ja siihen liittyvät kemialliset ryhmät. PFOS, PFOA, PFHxS, PFHxA, niiden suolot sekä niiden kanssa samankaltaiset yhdisteet, kuten C9-C14 PFCA, kuuluvat kaikki PFAS-yhdisteiden alaryhmiin.
Syvällisemmän katsauksen löydät esimerkiksi Syken PFAS-tietopaketista.

Osaa PFAS-yhdisteistä on jo rajoitettu kansainvälisesti Tukholman sopimuksella, ja EU:ssa tämä on toimeenpantu POP-asetuksella.

PFOS
PFOS, sen suolat ja PFOS:n kanssa samankaltaiset yhdisteet on luokiteltu erittäin pysyviksi ja erittäin biokerääntyviksi. Niiden käyttö kiellettiin EU:ssa osana Tukholman sopimusta vuonna 2009, ja PFOS-yhdisteitä sisältävien vaahtonesteiden käyttö kiellettiin vuonna 2011.

PFOA
PFOA, sen suolat eivät saa ylittää sammutusvaahdoissa 25 ppb pitoisuutta, ja PFOA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet 1000 ppb pitoisuutta 4.7.2025 asti (tämä aikaraja tulee todennäköisesti siirtymään). Tällä hetkellä nämä raja-arvot ylittäviä vaahtoja saa käyttää enää ainoastaan B-paloissa edellyttäen, että kaikki sammutusvesi voidaan kerätä talteen, ja heinäkuun 2025 jälkeen ei ollenkaan.

C9-C14-hiiliketjuihin perustuvat PFCA-yhdisteet
Fluoripitoisten vaahtojen C9-C14-hiiliketjuihin perustuvat PFCA:t ja niiden suolat eivät saa ylittää 25 ppb pitoisuutta, ja niiden kanssa samankaltaisten yhdisteiden yhteispitoisuutta 260 ppb. Poikkeus sallii vaahtonesteiden käytön 4.7.2025 asti seuraavasti:
– vain jo valmiiksi ”asennetut” vaahdot
– ei myyntiä vuoden 2023 jälkeen
– saa käyttää ainoastaan B-luokan paloissa
– 1.1.2023 eteenpäin ainoastaan kohteissa, joissa kaikki sammutusvesi voidaan kerätä talteen 100%.

PFHxA
KOMISSION ASETUS (EU) 2024/2462, annettu 19. päivänä syyskuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 olevan liitteen XVII muuttamisesta siltä osin kuin on kyse undekafluoriheksaanihaposta (PFHxA), sen suoloista ja PFHxA:n kanssa samankaltaisista aineista:
”10.4.2026 lähtien PFHxA-yhdisteitä ei saa saattaa markkinoille tai käyttää pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 25 ppb PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlasketun pitoisuuden osalta tai 1 000 ppb PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden osalta seuraavissa:
a) sammutusvaahdot ja sammutusvaahtotiivisteet koulutusta ja testausta varten, paitsi kun kyseessä on sammutusjärjestelmien toiminnallinen testaus edellyttäen, että päästöt eristetään;
b) pelastuslaitoksille tarkoitetut sammutusvaahdot ja sammutusvaahtotiivisteet, paitsi jos pelastuslaitos osallistuu teollisten tulipalojen sammuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU (*) soveltamisalaan kuuluvissa tuotantolaitoksissa ja käyttää vaahtoja ja varusteita ainoastaan tähän tarkoitukseen.

10.10.2029 lähtien PFHxA-yhdisteitä ei saa saattaa markkinoille tai käyttää siviili-ilmailua (siviililentoasemat mukaan luettuna) varten tarkoitetuissa sammutusvaahdoissa tai sammutusvaahtotiivisteissä pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 25 ppb PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlasketun pitoisuuden osalta tai 1 000 ppb PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden osalta.”

Viimeisin lainsäädännöllinen muutos annettiin 19.9.2024 koskien PFHxA-yhdisteitä (katso ”Saako PFAS-yhdisteitä sisältäviä vaahtoja käyttää tällä hetkellä?”).

Merkittävin PFAS-yhdisteitä koskeva lakimuutos on käsittelyssä tällä hetkellä ja astunee voimaan lähikuukausina. Tällä lakimuutoksella on tarkoitus rajoittaa kaikkien jäljelle jääneiden PFAS-yhdisteitä sisältävien sammutusvaahtojen käyttöä niin, että niiden käytöstä luovutaan pikkuhiljaa erillisten (todennäköisesti seuraavien) siirtymäaikojen mukaisesti:
– 18 kuukautta palokuntien koulutuksiin ja vaahtojen testaamiseen
– 36 kuukautta merenkulku
– 60 kuukautta käsisammuttimet ja muut kuin mainitut käytöt
– 120 kuukautta SEVESO-kohteet

PFOA, sen suolojen ja samankaltaisten yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus: 25 ppb, ja
PFOA-prekursoreiden yhteenlaskettu pitoisuus: 1 ppm

PFOS ja sen suolojen yhteenlaskettu pitoisuus: 10 ppb

C9-C14-PFCA ja sen suolojen yhteenlaskettu pitoisuus: 25 ppb ja
C9-C14-PFCA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet: 260 ppb

PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlaskettu pitoisuus 25 ppb tai
PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlaskettu pitoisuus 1000 ppb 10.4.2026 lähtien.

Raja-arvot ylittäviä C8-hiiliketjuihin perustuvia vaahtonesteitä saa käyttää heinäkuuhun 2025 asti ainoastaan B-luokan paloissa olettaen, että kaikki sammutusvesi pystytään keräämään 100% talteen.

C6-hiiliketjuihin perustuvia vaahtoja saa vielä toistaiseksi saattaa markkinoille ja käyttää, kunnes siirtymäajat ilmoitetaan (edellyttäen kuitenkin, että ne ovat raja-arvojen puitteissa).

Vaahtonestevalmistajat ovat jo usean vuoden ajan pystyneet valmistamaan fluoripitoisia vaahtoja, jotka täyttävät POP-asetuksen 1021/2019 vaatimukset. Ennen vuotta 2016 valmistettujen vaahtojen POP-pitoisuuksia ei voi luotettavasti selvittää esimerkiksi kauppanimen tai käyttöturvatiedotteen perusteella. Vaahdon säädöstenmukaisuutta kannattaa kysyä maahantuojalta tai valmistajalta.

Vaahtonesteen valinnassa tulee kiinnittää huomiota useisiin eri osa-alueisiin. Valinnassa on mm. huomioitava tekniset lähtökohdat, tehtävä riskikartoitus sekä arvioitava vaahtotarve. Sekä vaahdon että vaahtolaitteen laadulla on merkitystä siihen, että uusi vaahto toimii hyvin ja saadaan hyvä vaahto aikaiseksi. Lue lisää täältä.

Kysy lisätietoja; meillä on myös työkalu avuksi vaahtonesteen valintaan! Täytä vain linkistä löytyvä lomake ja palauta se meille, niin etsitään yhdessä sopivin ratkaisu tarpeisiisi.  

Merkittävin ero kalvovaahtojen ja fluorivapaiden vaahtojen välillä liittyy kalvon muodostumiseen ja vaahtokuplien öljyn hylkimiseen. Fluoripitoiset surfaktantit hylkivät lähes kaikkia kemikaaleja, mikä parantaa niiden tasaista suorituskykyä ja stabiliteettia. Näiden hylkimisominaisuuksien puute fluorivapaissa vaahdoissa johtaa voimakkaampaan vuorovaikutukseen polttoaineen ja vaahdon välillä, mikä taas voi johtaa kuplien rikkoontumiseen, vaahdon vakauden heikkenemiseen ja vaahtopatjan palamiseen.

Koska fluorivapaat vaahdot eivät muodosta vesimäistä kalvoa, hyvälaatuisen vaahtopatjan muodostuminen ja ylläpito sammutuksen aikana on vieläkin tärkeämpää hyvän sammutustehon kannalta. Lisäksi fluorivapaissa vaahdoissa korostuu oikeanlaisen vaahdotustekniikan hallinta, sillä vaahto tulisi saada laskeutumaan mahdollisimman pehmeästi palavan aineen pinnalle.

Fluorivapaat vaahdot näyttävät myös osoittavan selektiivisyyttä sammutustehossaan. Tehokkuus yhden polttoaineen kohdalla ei välttämättä koske muita, samankaltaisiakaan, polttoaineita. Fluorivapaisiin vaahtoihin siirtyminen voi siis edellyttää lisäksi muutoksia laitteistossa, sekä useamman eri vaahtonesteen käyttämistä samassa kohteessa. Oikein käytettyinä fluorivapaat vaahdot sammuttavat palot aivan yhtä tehokkaasti kuin fluorillisetkin.

Me olemme apunasi vaahtonesteen vaihtoprosessissa.

Vaahtonesteen vaihto fluorillisesta fluorivapaaseen vaatii paljon muutakin kuin pelkän nesteen vaihdon.

Kun sopiva neste on valittu, sammutusjärjestelmän kaikki vanhan vaahtonesteen kanssa kosketuksissa olleet osat on vaihdettava tai puhdistettava perusteellisesti ennen uuden nesteen täyttöä. Muuten fluorivapaa vaahtoneste voi saastua PFAS-yhdisteiden jäämillä ajan mittaan, eikä enää ole lainsäädännön rajoissa. Lue lisää täältä.

Ei ole täysin selvää, millainen puhdistus riittää, sillä jokainen laitteisto on erilainen. Tärkeintä on puhdistaa laitteisto niin huolellisesti, että voidaan olla varmoja siitä, että uusi vaahtoneste pysyy lainsäädännön rajoissa koko sen käyttöikänsä ajan. Jos tämä ei ole mahdollista, laitteisto tulee uusia.

Suomessakin on jo nyt esimerkkejä tapauksista, joissa riittämättömästi puhdistettu sammutusjärjestelmä on ajan saatossa saastuttanut fluorivapaan vaahdon POP-tai REACH-asetuksen raja-arvojen yli. Uudesta fluorivapaasta vaahdosta on siis tullut säädöstenvastaista tai jopa POP-jätettä.

Yhteistyökumppanimme ProDeconin kautta meillä on ratkaisu sammutusjärjestelmän laitteiston perusteelliseen puhdistamiseen niin, että puhdas on todellakin puhdas – myös tulevaisuudessa. Lue lisää täältä!

Mitä enemmän tiedät nykyisestä sammutusjärjestelmästäsi ja käytössä olevasta vaahtonesteestä, sitä paremmin vältytään virheiltä ja riskeiltä. Ennen riitti, että sekoitit vaahdon veteen, ja palo sammui. Nykyään vaahtonesteen valinnassa on huomioitava useita eri kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi laitteiston tekniset vaatimukset, vaahtotarve, jne.

Me olemme apunasi valintaprosessissa ja päätöksenteossa. Ota meihin rohkeasti yhteyttä ja kysy lisätietoja!